Varpuslinnut

Varpuslinnut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes Linnaeus 1758
Heimot
Useita heimoja Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae) Afrikansiepot (Platysteiridae) Afrikantöpökerttuset (Macrosphenidae) Asitit (Philepittidae) Australiankiipijät (Climacteridae) Bulbulit (Pycnonotidae) Drongot (Dicruridae) Harlekiinit (Eurylaimidae) Helmikkäät (Pardalotidae) Hertut (Cisticolidae) Hippiäiset (Regulidae) Hispaniolantangarat (Phaenicophilidae) Hopeatilhet (Hypocoliidae) Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae) Irenat (Irenidae) Jorat (Aegithinidae) Kaivajat (Scleruridae) Kaljukkaat (Eupetidae) Kapinmesikot (Promeropidae) Kardinaalit (Cardinalidae) Keikarinapsijat (Tachurididae) Kerttulit (Parulidae) Kerttuset (Acrocephalidae) Kerttutimalit (Pellorneidae) Kertut (Sylviidae) Kiharapyrstöt (Mohoidae) Kipuajat (Dendrocolaptidae) Kiurut (Alaudidae) Kookakot (Callaeidae) Korpraalikertut (Hyliotidae) Koskikarat (Cinclidae) Kotingat (Cotingidae) Kottaraiset (Sturnidae) Kuhankeittäjät (Oriolidae) Kukastajat (Dicaeidae) Kutojat (Ploceidae) Käpinkäiset (Campephagidae) Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae) Laulupenkojat (Psophodidae) Lavastajat (Ptilonorhynchidae) Leijut (Artamidae) Lepinkäiset (Laniidae) Lesket (Viduidae) Leveänokkaharlekiinit (Calyptomenidae) Loisnokkelit (Buphagidae) Loistopeipot (Estrildidae) Luurat (Grallariidae) Lyyrypyrstöt (Menuridae) Madagaskarinkertut (Bernieridae) Malurit (Maluridae) Marjastajat (Melanocharitidae) Matkijat (Mimidae) Medestäjät (Nectariniidae) Mesikot (Meliphagidae) Mohuat (Mohouidae) Monarkit (Monarchidae) Mustapääpeukaloiset (Donacobiidae) Mutavarikset (Corcoracidae) Muurat (Formicariidae) Nakkelit (Sittidae) Napsijat (Pipromorphidae) Nikatorit (Nicatoridae) Oranokat (Oxyruncidae) Orneerot (Furnariidae) Paksunokkaviheltäjät (Eulacestomidae) Palmulaiset (Dulidae) Paratiisilinnut (Paradisaeidae) Parvipenkojat (Pomatostomidae) Peipot (Fringillidae) Penkojat (Orthonychidae) Pensassiepot (Petroicidae) Peukaloiset (Troglodytidae) Peukaloiskerttulit (Zeledoniidae) Peukkulit (Pnoepygidae) Pikkunapparit (Platyrinchidae) Pitat (Pittidae) Pittalit (Melampittidae) Pulmuset (Calcariidae) Pussitiaiset (Remizidae) Puukiipijät (Certhiidae) Puumuurat (Thamnophilidae) Pyrstöpunavarpuset (Urocynchramidae) Pyrstötiaiset (Aegithalidae) Pyrstötimalit (Leiotrichidae) Pääskyt (Hirundinidae) Rastaat (Turdidae) Rautiaiset (Prunellidae) Rillit (Zosteropidae) Rillitanssijat (Pipritidae) Rotkotangarat (Calyptophilidae) Ruusutangarat (Rhodinocichlidae) Sapajoat (Sapayoaidae) Sepeltapakulot (Melanopareiidae) Siepot (Muscicapidae) Sieppomonarkit (Stenostiridae) Silkkikerttuset (Scotocercidae) Silkkitilhet (Ptiliogonatidae) Sinilakit (Ifritidae) Sirkkalinnut (Locustellidae) Sirkkulit (Passerellidae) Sirkut (Emberizidae) Sukasmalurit (Dasyornithidae) Suomuviheltäjät (Rhagologidae) Sääskikertut (Polioptilidae) Tangarat (Thraupidae) Tanssijat (Pipridae) Tapakulot (Rhinocryptidae) Tiaiset (Paridae) Tiaismalurit (Acanthizidae) Tiaismarjastajat (Paramythiidae) Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae) Tilhet (Bombycillidae) Timalit (Timaliidae) Tityrat (Tityridae) Tulikaulukset (Pityriaseidae) Tulinakkelit (Neosittidae) Tupsuviheltäjät (Oreoicidae) Turpiaalit (Icteridae) Tyrannit (Tyrannidae) Töpökät (Conopophagidae) Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae) Uudenseelanninmesikot (Notiomystidae) Uunilinnut (Phylloscopidae) Valetangarat (Mitrospingidae) Vangat (Vangidae) Varikset (Corvidae) Varpuset (Passeridae) Viheltäjät (Pachycephalidae) Viiksitimalit (Panuridae) Viiriäispenkojat (Cinclosomatidae) Vilistäjät (Acanthisittidae) Vilkkuperät (Onychorhynchidae) Vireot (Vireonidae) Viuhkot (Rhipiduridae) Vuorikerttulit (Peucedramidae) Västäräkit (Motacillidae)
Katso myös
Varpuslinnut Wikispeciesissä   Varpuslinnut Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.^[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990^[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.^[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko. Täten kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja, vaikkakin kaikki eurooppalaiset varpuslinnut sitä ovat^[4].

1. ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
2. ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
3. ↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
4. ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7