Veroparatiisi

Veroparatiisi (myös verokeidas tai veroetuvaltio) tarkoittaa maata tai aluetta, jossa on matala tai olematon verotusaste, alhainen sääntely ja usein myös tiukka pankkisalaisuus tai muita salassapitokäytäntöjä. Tietojen saaminen veroparatiiseista on usein vaikeaa tai mahdotonta, mikä mahdollistaa myös rahanpesun ja muun talousrikollisuuden. Veroparatiiseihin siirretään rahoja verotuksen välttämiseksi tai varojen kätkemistarkoituksessa.^[1]

OECD:n mukaan veroparatiisin määrittää kolme keskeistä tekijää:^[2]

1. Olemattomat tai vain nimelliset verot. Lisäksi alueet tarjoavat mahdollisuuden välttää veroja myös sellaisille henkilöille, jotka eivät asu alueella.
2. Puutteellinen tietojen vaihto. Alueiden lait ja hallintokäytännöt tavallisesti salaavat liiketoiminnan tai ihmisten tiedot muilta veroviranomaisilta.
3. Avoimuuden puute. OECD:n mukaan lakeja pitäisi soveltaa avoimesti ja johdonmukaisesti. Jos yksi alue salaa tietoja, eivät muiden alueiden veroviranomaiset voi soveltaa lakejaan tehokkaasti tai reilusti.

Tyypillistä veroparatiiseille on myös se, että niiden tarjoamat edut on rajattu pääosin ulkomaisille sijoittajille.^lähde?

Eräiden arvioiden mukaan maailmassa on yhteensä noin 70–80 veroparatiisia. Arvioita ovat tehneet muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto, Tax Justice Network -järjestö ja useat tutkijat. Veroparatiiseja ovat muun muassa Sveitsi, Luxemburg, Liechtenstein, Jersey, Belgia, Mansaari, Monaco, Guernsey, Itävalta, Andorra ja Brittiläiset Neitsytsaaret.^[3]

1. ↑ Marko Junkkari, Datajournalismin keinoin veroparatiisien kimppuun, Helsingin Sanomat 4.1.2015, s. B8
2. ↑ Tax Haven Criteria (Archive.org) oecd.org. 12.5.2012. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 3.10.2015. (englanniksi)
3. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Suomalaisilla 450 miljoonaa Euroopan veroparatiiseissa. Helsingin Sanomat 12.4.2008 s. A3, www-versio (maksullinen)^{[vanhentunut linkki]}