Back Waterstof Afrikaans Wasserstoff ALS ሀይድሮጅን Amharic Hidrocheno AN Wætertimber ANG हाइड्रोजन ANP هيدروجين Arabic هيدروجين ARY هايدروجين ARZ উদজান Assamese
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | vety | ||||
| Tunnus | H | ||||
| Järjestysluku | 1 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | s-lohko | ||||
| Ryhmä | luokitellaan yleensä kuuluvaksi alkalimetallien kanssa samaan ryhmään | ||||
| Jakso | 1 | ||||
| Tiheys | 0,0000899 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | väritön | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1766, Henry Cavendish | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 1,00794 | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 25 (53) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 37 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 120 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | 1s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 1 | ||||
| Hapetusluvut | +I, −I | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kaasu | ||||
| Sulamispiste | 14,01 K (−259,14 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 20,28 K (−252,87 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 11,42 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 0,904 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 0,117 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 209 Pa 23 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 1 310 m/s 300 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,1 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 14,304 (H2) kJ/(kg K) | ||||
| Lämmönjohtavuus | 0,1805 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 1333-74-0 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on H (lat. hydrogenium). Vety on epämetalli, mutta jaksollisessa järjestelmässä se on sijoitettu ensimmäiseen pääryhmään yhdessä alkalimetallien kanssa. Vedyn elektronit nimittäin jakautuvat energiatasoille samalla tavoin kuin alkalimetalleillakin yleensä: sillä on vain yksi elektroni, joka on siis sen valenssielektroni. Normaalissa ilmanpaineessa huoneenlämmössä vety on väritön, hajuton ja mauton, tulenarka, ilmaa huomattavasti kevyempi kaasu, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisina molekyyleinä (H2). Vedyn sulamispiste on −259 °C ja kiehumispiste on −253 °C (n. 14 ja 20 K). Vedyn moolimassa IUPACin standardin mukaisesti on [1,00784; 1,00811] g/mol[1] .
Tunnetuin vety-yhdiste on vesi, jonka molekyylikaava on H2O. Keveydestään huolimatta vesi esiintyy huoneenlämpötilassa nesteenä, mikä johtuu vesimolekyylien välisistä vetysidoksista. Vedellä on korkea kiehumispiste, mikä on tehnyt mahdolliseksi nykyisen kaltaisen elämän syntymisen. Vetyä on maapallolla eniten nimenomaan vesimolekyyleissä, ja sitä on maapallon maankuoren kokonaismassasta 0,14 %.[2] Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, ja se toimii tähtien polttoaineena niissä tapahtuvissa fuusioreaktioissa.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Vety on yleisin kaasumme Aga Suomi. Viitattu 3.1.2010.