Back Waterstofchloried Afrikaans كلوريد الهيدروجين Arabic هیدروژن کولورید AZB Хлороводород Bulgarian হাইড্রোজেন ক্লোরাইড Bengali/Bangla Hlorovodik BS Clorur d'hidrogen Catalan Chlorovodík Czech Chlorwasserstoff German Υδροχλώριο Greek
| Vetykloridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet | Kloorivety |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | HCl |
| Moolimassa | 36,46 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste |
−114 °C (puhdas) −26 °C (247 K) (38 % liuos) |
| Kiehumispiste |
−85 °C (puhdas) 110 °C (383 K) (20,2 % liuos) 48 °C (321 K) (38 % liuos) |
| Tiheys | 1,18 g/cm3 (37 % liuos) |
| Liukoisuus veteen | 72 g / 100 ml (20 °C) |
Vetykloridi eli kloorivety (HCl) on vedyn ja kloorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste, joka kuuluu vetyhalideihin. Huoneenlämpötilassa se on väritön kaasu, joka joutuessaan tekemisiin ilmankosteuden kanssa muodostaa sumumaisia suolahappopisaroita. Vetykloridin vesiliuos, suolahappo (vetykloridihappo eli kloorivetyhappo[3]) on vahva happo. Se on voimakkaasti syövyttävää ja sitä löytyy luonnostaan mahanesteestä. Vetykloridilla ja suolahapolla on runsaasti käyttöä teknologiassa ja teollisuudessa.
- ↑ Kloorivetyliuos Käyttöturvallisuustiedote. 27.9.2010. Sigma Aldich/Merck. Viitattu 28.3.2021.
- ↑ Kloorivetyliuos Käyttöturvallisuustiedote. 18.12.2020. Sigma Aldrich/Merck. Viitattu 28.3.2021.
- ↑ OVA-ohje: Kloorivety ja suolahappo 8.12.2008. Työterveyslaitos. Arkistoitu 17.5.2021. Viitattu 4.7.2009.