Vieraslaji

Vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana.^[1][2]

Kasvitieteessä ihmisen mukana levinneet lajit on perinteisemmin eritelty niiden saapumisajan mukaan muinaistulokkaisiin ja uustulokkaisiin. Muinaistulokkaat eli arkeofyytit ovat siirtyneet uudelle alueelle ihmisen mukana niin varhain, ettei niiden saapumisesta ole muistiinpanoja, eikä niiden kulkeutumista voi muutenkaan päätellä suhteellisen äskettäiseksi.^[3] Turistilajiksi kutsutaan matkailijoiden mukana kulkeutunutta vieraslajia.^[4]

Termiä tulokaslaji on aiemmin usein käytetty samassa merkityksessä kuin vieraslaji^[5][6]. Nyttemmin ympäristöhallinto on erotellut vieraslajin ja tulokaslajin käsitteet niin, että vieraslaji tarkoittaa nimenomaan ihmisen siirtämää lajia ja tulokaslaji yleisemmin lajia, joka on levinnyt nykyalueelleen melko äskettäin joko itsestään tai ihmisen vaikutuksen takia.^[1]

1. ↑ ^{a b} Vieraslaji – tulokaslaji – määritelmiä 7.4.2008. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.10.2008.
2. ↑ Vieraslajit Suomessa – kansallista strategiaa tarvitaan mmm.fi. Maa- ja metsätalousministeriö. Arkistoitu 26.2.2010. Viitattu 20.4.2010.
3. ↑ Leena Hämet-Ahti ym.: Retkeilykasvio. Helsinki: Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
4. ↑ Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 202. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
5. ↑ Tulokaslaji (Arkistoitu – Internet Archive) Itämeriportaali: itämerisanakirja.
6. ↑ ALIENS – muukalaisia luonnossa (Arkistoitu – Internet Archive) Turun biologinen museo (2007)