Viron sosialistinen neuvostotasavalta Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik (viroksi) Эсто́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика Estonskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika (venäjäksi) |
|
---|---|
1940–1941, 1944–1991 |
|
Valtiomuoto | neuvostotasavalta |
osa | Neuvostoliittoa |
Korkeimman neuvoston puheenjohtaja |
Ensimmäinen: Johannes Vares Viimeinen: Arnold Rüütel |
Pääkaupunki | Tallinna |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 45 100[1] km² |
Väkiluku (1989) | 1 573 000[2] |
– väestötiheys | 34,9 / km² |
Viralliset kielet | viro ja venäjä (de facto) |
Kielet | viro ja venäjä |
Valuutta | Neuvostoliiton rupla (SUR) |
Aikavyöhyke | +3 |
Tunnuslause | Kõigi maade proletaarlased, ühinege! |
Kansallislaulu | ”Viron sosialistisen neuvostotasavallan hymni” |
Edeltäjä | Viro |
Seuraaja | Viro |
Viron sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Viron SNT (suomeksi myös Eestin sosialistinen neuvostotasavalta tai Eestin SNT, vir. Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik, Eesti NSV, ENSV, ven. Эсто́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Эсто́нская ССР, ЭССР, Estonskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Estonskaja SSR, ESSR) oli Baltian maiden miehityksen myötä Viron tasavallan alueelle perustettu Neuvostoliiton jäsentasavalta.
Nimitys otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana, jo 21. heinäkuuta 1940 ennen 5. elokuuta tapahtunutta Neuvostoliittoon liittämistä, kun Neuvostoliiton tukemat kommunistit julistettiin 14.–15. heinäkuuta järjestettyjen vaalien voittajiksi.
Viron alue oli Saksan hallussa vuosina 1941–1944, jolloin sitä kutsuttiin Viron päähallintopiiriksi (saks. Generalbezirk Estland) ja se määriteltiin osaksi Ostlandin valtakunnankomissariaattia (Reichskommissariat Ostland). Vuonna 1944 alue palautui neuvostohallinnon piiriin. Vuonna 1991 maa itsenäistyi jälleen Viron tasavallaksi.
Leningradin suurkaupungin läheisyys tarkoitti Virolle, että maa oli alistettuna Leningradin ruoka- ja energiahuollon turvaamiseen. Viro tuotti maataloustuotteita, erityisesti maitoa, ja öljyä ja sähköä öljyliuskeesta sekä liuskekaasua. Öljyliuskeesta valmistettua polttoainetta käytettiin Neuvostoliiton Itämeren-laivastossa ja liuskekaasua johdettiin kaasuputkea pitkin Leningradiin.