Voimasointu

Voimasointu (en. power chord) merkitsee sointua, joka rakentuu pohjasävelestä, puhtaasta kvintistä (ns. viitossointu tai kvinttisointu) ja mahdollisesta oktaavista.^[1] Se on terssitön vajaasointu. Voimasointuja käytetään enimmäkseen kitaransoitossa, ja erityisesti rock- ja metallimusiikissa. Kvintin tilalla voidaan myös soittaa käännetty kvartti. Nimi "voimasointu" tulee siitä, että puhdas kvintti ei ole duuri eikä molli, ja se kuulostaa näin voimakkaammalta ^lähde? kuin diatoninen sointu. Voimasointua merkitään yleisimmin isolla kirjoitetulla pohjasävelellä, jonka perässä on luku 5, esim. C5.

Joidenkin lähteiden mukaan rock and roll -kitaristi Link Wray oli pioneeri voimasoinnun käytössä.^[2] Blues-kitaristi Elmore James käytti 1950-luvun lopulla voimasointuja särönsoundin kanssa, kuten myöhemmät rock-kitaristit (esimerkiksi kappaleessa "I Need You"). Tunnetuin esimerkki voimasointujen käytöstä lienee Deep Purplen kitaristin Ritchie Blackmoren riffi kappaleessa Smoke on the Water.

1. ↑ The Canadian Oxford Dictionary. Katherine Barber. Oxford University Press 2004. Oxford Reference Online. Oxford University Press. Vierailtu 5.12.2006.
2. ↑ Encyclopaedia Britannica Online, vierailtu 5.12.2006