Vuokot | |
---|---|
Valkovuokko (Anemone nemorosa) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Ranunculales |
Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
Suku: |
Vuokot Anemone L.[1] |
Katso myös | |
Vuokot eli metsävuokot (Anemone) on leinikkikasvisuku, johon kuuluu noin 120 lähinnä ruohovartista matalahkoa lajia. Vuokot ovat levinneet lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeille vyöhykkeille sekä lämpimän vyöhykkeen vuoristoseuduille. Jotkut kasvitieteilijät lukevat vuokkojen sukuun myös niiden läheiset sukulaiset kylmänkukat (Pulsatilla) ja sinivuokot (Hepatica).[2]
Vuokot ovat monivuotisia ja ne kasvattavat kasvullisia juuriversoja (maavarsia), joiden avulla ne usein leviävät laajoiksi mättäiksi. Lehdet ovat syvään liuskaiset ja koristeelliset. Koristekasveina ovat suosittuja esimerkiksi kruunuvuokko (Anemone coronaria) ja myös muita luonnonvaraisia vuokkolajeja kasvatetaan puutarhoissa. Useat vuokot ovat erittäin myrkyllisiä; esimerkiksi 30 valkovuokon nuorta versoa saattaa olla ihmiselle tappava annos.[3]
Suomessa kasvaa maan eteläosan ravinteikkailla ja valoisilla metsäalueilla paikoin hyvin runsaina esiintyminä valkovuokko (Anemone nemorosa) sekä melko harvinaisena etelärannikon lehdoissa keltavuokko (Anemone ranunculoides). Alppivuokkoa (Anemone trifolia) esiintyy harvinaisena vain Asikkalassa ja Hollolassa.