Wilson Pickett (18. maaliskuuta 1941 Prattville, Alabama – 19. tammikuuta 2006 Reston, Virginia) oli yhdysvaltalainen rhythm and blues- ja soul-laulaja ja lauluntekijä. Pickett oli erityisesti tunnettu voimakkaista tulkinnoistaan ja oli soulmusiikin suuria hahmoja. Hänet valittiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1991.
Wilsonin musiikillinen ura alkoi jo lapsuudessa esiintymisillä hänen kotikaupunkinsa baptistikirkkojen kuoroissa. Muutettuaan Detroitiin hän perusti gospel-yhtyeen nimeltä The Violinaires, jonka kanssa hän esiintyi kirkoissa eri puolilla Yhdysvaltoja. Ystäviensä Sam Cooken ja Aretha Franklinin esikuvaa noudattaen Pickett alkoi pian esittää myös maallista musiikkia. Pickettin ensimmäinen suuri menestys oli hänen oma sävellyksensä "It's Too Late", joka nousi listoille 27. heinäkuuta 1963 ja nousi korkeimmillaan seitsemännelle sijalle. Suurimman menestyksensä Pickett saavutti memphisläiselle Stax Records levy-yhtiölle äänittämillään singleillä, joista tunnetuimpia lienee "In the Midnight Hour" vuodelta 1965, "634-5789" ja "Ninety-Nine and One-Half (Won't Do)". Viimeinen suuri menestyskappale oli "Fire and Water" vuodelta 1972.
Pickett toimi uransa aikana myös lauluntekijänä, ja hänen kappaleitaan ovat levyttäneet muun muassa Led Zeppelin, Van Halen, Grateful Dead, Genesis ja Rolling Stones.
Musiikkiuransa ulkopuolella Pickett joutui hankaluuksiin viranomaisten kanssa, ja vuonna 1993 hänet tuomittiin vuodeksi vankilaan rattijuopumuksen vuoksi. Vapauduttuaan hän palasi levytysstudioon, ja vuonna 1999 julkaistu albumi It's Harder Now nimettiin Grammy-ehdokkaaksi. Hän kuoli sydänkohtaukseen 19. tammikuuta 2006 kärsittyään parin vuoden ajan erittäin heikosta terveydestä.