| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Yttrium | ||||
Tunnus | Y | ||||
Järjestysluku | 39 | ||||
Luokka | siirtymämetallit | ||||
Lohko | d-lohko | ||||
Ryhmä | 3 | ||||
Jakso | 5 | ||||
Tiheys | 4,469[1] · 103 kg/m3 | ||||
Väri | hopean valkea | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1794, Johan Gadolin | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 88,90584(1)[2] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 180 (212)[3] pm | ||||
Kovalenttisäde | 162 pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Kr] 4d1 5s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 9, 2 | ||||
Hapetusluvut | +III | ||||
Kiderakenne | heksagonaalinen tiivispakkaus (HCP) | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 796 K (1 523[1] °C) | ||||
Kiehumispiste | 3 610 K (3 337[1] °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 363[3] kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 11,40[3] kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 3300 m/s 293 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,22[3] (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,298 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 1,8*106[3] S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | 17,2 [3] W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-65-5 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Yttrium (lat. yttrium) on maametalleihin kuuluva metallimainen alkuaine. Se on jaksollisessa järjestelmässä 39. alkuaine. Sen tiheys huoneenlämmössä on 4,47×10³ kg/m³. Sen sulamispiste on 1 796 K, kemiallinen merkki Y ja atomipaino 88,91. Alkuaineen löysi suomalainen kemisti Johan Gadolin vuonna 1794. Yttrium on nimetty ruotsalaisen kylän Ytterbyn mukaan.
Yttriumia käytetään yleisesti lasereissa sekä suprajohteissa. Tämän lisäksi sitä voidaan käyttää muiden metallien vahvistamiseen sekä fosforin kanssa punaisen värin tuottamiseen televisioihin ja tietokonenäyttöihin.