Zeami Motokiyo (jap. 世阿弥 元清, n. 1363 – n. 1443), jota kutsuttiin myös nimellä Kanze Motokiyo, oli japanilainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Näytelmien ja tärkeimmän teoreettisen kirjansa Fūshikaden lisäksi Zeami kirjoitti käytännöllisiä ohjeita näyttelijöille ja perusti nō-teatterin yhdessä isänsä Kan’amin kanssa.
Zeamin näyttelijäisä koulutti poikansa. Kun Kan’amin teatteri esitti näytelmän Japanin shōgun Ashikaga Yoshimitsulle, pojan isä pyysi, että Zeami pääsisi hoviin opiskelemaan taiteita. Shōgun suostui tähän ja otti pojan rakastajakseen, niin kuin tapa oli vuonna 1374.
Opiskeltuaan ja tultuaan teatteriin töihin isänsä paikalle hän jatkoi esittämistä ja kehitti oman tyylinsä, joka nykyään tunnetaan nimellä nō. Tyyli on sekoitus pantomiimia ja vokaalista akrobatiaa, ja se on kiehtonut japanilaisia satoja vuosia.
Melkein 50 näytelmää on kirjoitettu Zeamille. Näiden mukana ovat mestariteokset Izutsu ja Takasago. Takasagossa esiintyvää lausetta ”tuhannen syksyn nautinnot” käytetään sumokilpailuiden viimeisen päivän nimenä.