Maamme

Maamme (finski) ili Vårt land (švedski) znači "Naša zemlja" i naziv je neslužbene himne Finske.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tä'ä pohjoinen,
maa kallis isien.

On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut' meille kallein maa on tä'ä,
sen salot, saaret, manteret
ne meist' on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk' kuvineen ja lauluineen
mi' painui sydämeen.

Täss' auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss' Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?

Täss' on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss' iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.

Tääll' olo meill' on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk' onni mikä tulkohon,
maa, isänmaa se meillä on.
Mi' maailmass' on armaampaa
ja mikä kallimpaa?

Ja tässä, täss' on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä, rantaa osoittaa
ja sanoa: "kas tuoss' on se,
maa armas isäimme".

Jos loistoon meitä saatettais'
vaikk' kultapilvihin,
mis' itkien ei huoattais',
vaan tärkein riemun sielu sais',
o'is' tähän köyhään kotihin
haluamme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss' elämämme suojan saa,
s'a muistojen, s'a toivon maa,
ain' ollos onnees', tyytyen,
vapaa ja iloinen.

S'un kukoistukses' kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel' lempemme saa nousemaan
s'un toivos', riemus' loistossaan,
ja kerran laulus', synnyinmaa
korkeimman kaiun saa.

Johan Ludvig Runeberg, ljeta 1846. Prijevod sa švedskog na finski od Juliusa Krohna (1867.)

Današnji se finski prijevod obično pripisuje Cajanderu i njegovom prijevodu iz 1889. Ensign Stål, ali u stvari izvorni je prijevod iz 1867. Juliusa Krohna.^[1][2]

1. ↑ Käännökset (Translations)  Arhivirana inačica izvorne stranice od 28. siječnja 2020. (Wayback Machine) - Stranice Muzeja Runeberga (finski)
2. ↑ J. L. Runeberg  Arhivirana inačica izvorne stranice od 15. ožujka 2007. (Wayback Machine) - Finsko književno društvo (finski)