Akaatti

Akaatti on kvartsin pienikiteinen, usein geodien muodossa esiintyvä läpikuultava raidallinen kalsedonimuunnosmuoto.^[1][2][3] Akaatti on rakenteeltaan pehmeää ja huokoista. Se on väriltään usein maitomaisen valkoista, mutta toisinaan myös vihreää tai sinistä. Akaatin Mohsin kovuus on 6,5–7. Akaatti sai nimensä sisilialaisesta Achates-joesta, joka oli akaatin antiikin aikainen löytöpaikka.

Akaatti on tuliperäinen kivilaji. Akaatin raitakuviot syntyvät rytmisen kiteytymisen myötä. Raidat syntyvät, kun emäkivi kiteytyy samanaikaisesti ontelon kaasukuplien kanssa. Sen jälkeen laavan piihappoiset vesitipat ovat jäähtyneet kiven myötä, eli akaatti kasvaa seinämistä sisäänpäin. Rapautuminen aiheuttaa akaatin ulkokuorelle ja uloimpiin raitakerroksiin valkoisen kuoren. Jos akaattimanteli ei täyty kokonaan akaattimassalla, onteloon voi syntyä esimerkiksi vuorikiteitä, ametistia, savukvartsia tai kalsiittia. Kiteiden vuoraamaa onteloa kutsutaan geodiksi.

1. ↑ David C. Cook & Wendy L. Kirk: Mineraalit ja jalokivet, s. 104–105 Kalsedoni ja Kalsedoni: Korukivimmuunnokset. Thaimaa (painopaikka): Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.
2. ↑ Agate. Mineral Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.7.2016. (englanniksi)
3. ↑ Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (s. 25 kohdassa Kvartsi Si0₂ ja 38 kohdassa Korukivet, kovuus 7–3. Kvartsiryhmä, kovuus 7-6 1/2) ISBN 951-960-973-6. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 31.7.2016.