Back Aspersie Afrikaans Gemüsespargel ALS Asparagus officinalis AN هليون Arabic اسبراجوس ARZ Asparagus officinalis AST Dərman qulançarı Azerbaijani Себен үләне Bashkir Спаржа лекавая Byelorussian Обикновена аспержа Bulgarian
| Parsa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Suku: | Parsat Asparagus |
| Laji: | officinalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Asparagus officinalis |
|
| Katso myös | |
Parsa eli ruokaparsa (Asparagus officinalis) on yksisirkkainen kasvilaji, joka on tunnettu vihanneksena. Sen nuoria versoja, tankoparsaa, viljellään ravintokasvina.
Parsaa on ennen käytetty myös lääkekasvina. Parsaa on käytetty jo hyvin varhain ravintokasvina sen hienon maun ja diureettisten ominaisuuksien vuoksi. Parsa mainitaan maailman vanhimmassa tunnetussa keittokirjassa, Apiciuksen teoksessa De re coquinaria 200-luvulta.
Parsa on melko vaativa kasvi, joka tuottaa satoa vasta kolmantena keväänä.[2] Viljelymaa tulisi olla kalkitettua ja hieman savista.
Valkoinen ja vihreä parsa ovat itse asiassa samaa kasvia. Vihreän parsan sato korjataan, kun versot ovat kasvaneet noin 15 cm:n korkuisiksi. Valkoista parsaa saadaan korjaamalla sato "maan alta" heti kun versojen kärjet ovat pinnalla.[3]
Yksinkertaisimmillaan parsanversoja keitetään tai höyrytetään kunnes ne pehmenevät ja tarjotaan kevyen kastikkeen tai voisulan kanssa. Parhaaseen lopputulokseen päästään kuitenkin sitomalla versoja nipuksi ja laittamalla nippu pystyasennossa kiehuvaan veteen, jolloin versojen tyvet keittyvät ja pehmeämmät kärjet höyryttyvät. Parsan keittämiseen on myös erityisiä pohjasta rei’itettyjä astioita, jolloin oikeaoppinen keittäminen onnistuu vieläkin paremmin.
Brittiläisen tutkimuksen mukaan noin 40 % ihmisistä erittää parsan nauttimisen jälkeen virtsaan vahvatuoksuisia rikkipitoisia hajoamistuotteita, kuten tioleja ja tioestereitä. Hajoamistuotteiden synty virtsassa määräytyy geneettisesti. Koska suurimmalta osalta ihmisiä puuttuu geeni, joka hajottaa parsassa olevan aromiaineksen, ei heidän virtsassaan ole havaittavissa mitään hajumuutoksia.[4]
- ↑ Asparagus officinalis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ BBC countryfile magazine
- ↑ Yhteishyvä[vanhentunut linkki]
- ↑ Why does asparagus make urine smell? Guardian.co.uk